Kuvatulva

Teknisen reproduktion eräs historiallinen seuraus on meitä ympäröivän maailman

kuvien määrän huomattava kasvu- kuvatulva. Vain sata vuotta sitten kuva oli

huomattavasti harvinaisempi osa ihmisten arkea kuin nykyisin. Tänään ihmiset

viettävät kuvien parissa merkittävän osan päivittäisestä elämästään.

Kuvatulvan on arveltu aiheuttavan niiden merkityksen vähentymisen

(merkitysinflaatio). Yleistyessään kuvat myös väistämättä tulevat yhä

ideologisemmiksi, kun kuvallinen viestintä globalisoituu ja koskettaa erilaisia

kulttuureita. Esim. kuva ideologisten taisteluiden välikappaleina : 2005-2006

Muhammad-pilapiirrosjupakka tai Tallinnassa 2007 kiista Pronssisoturi-patsaan

Kuva on sekä taiteen että viestinnän kieli. Kuva herättää ihmisen uteliaisuutta,

jonka takia se voi myös selkiyttää, havainnollistaa ja tehdä asioita kiinnostavaksi.

Esim. yrityskuva ei tarkoita ainoastaan yrityksen graafista asua, vaan se on nykyisin johdonmukainen osa viestintästrategiaa, johon kuuluvat niin yrityksen toimitilat, tuotteiden jakelu kuin sisäinen viestintäkin.

Kuva ja sana voivat toimia tehokkaasti yhdessä. Graafinen suunnittelu auttaa katsojaa

tulkitsemaan viestejä. Kuvitus eli illustraatio tarkoittaa kuvalajia, jolle on ominaista

se, että aiheena oleva kertomus on ensisijainen verrattuna kuvan muotoon tai tyyliin.

Kuvitus on harvoin täysin itsenäinen teos, vaan se liittyy läheisesti tekstiin. Kuvitus ja

visualisointi havainnollistavat tai elävöittävät yleensä sellaisia asioita, joita on vaikea

kuvittaa muilla graafisilla esityksillä tai valokuvilla.

Kartat, graafiset esitykset ja kirjaimet ovat myös osa kuvallista viestintää, kuten

taitto, ladonta ja ortografia eli oikeinkirjoitus. Voidaan väittää, että ihminen lukee

katsomalla sanakuvia ja käsitys niiden selkeydestä on jokaisen kirjoittajan vahvuus.

Tässä mielessä kuvallisen viestinnän osaamisella on varsin suuri kysyntä, sillä tänään

kaikki kirjoittajat ovat myös jossain määrin typografeja, latojia ja taittajia.

Kuvallinen viestintä on joukkoviestintää, mutta sen historia eri tyyli- ja aatesuuntineen on usein varsin lähellä muuta kuva- ja taidehistoriaa. Monet graafisen suunnittelun ammattilaiset pitävätkin kuvataidetta ja taidehistoriaa ammatillisen innovaation lähteenä.

Tietokoneohjelmien, pelien, internetin ja älypuhelimien myötä erilaiset

käyttöliittymägrafiikat ja infografiikat ovat yleistyneet.

Lähde: wikipedia