keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kuva ja kirjoitus

       Kuva ja kirjoitus

       Havaitseminen on katsojan valintaa ja tulkintaa. Näkemistä suodattavat havaitsevan ihmisen aikaisempien kokemusten, kuvien ja tietojen lisäksi kuvan esityskonteksti ja muut aistit. Ihmisen tulkitsemia havaintoja, ajatuksia ja kokemuksia sanotaan myös mielikuviksi.

       Kirjoitus

       Kirjoitus tarkoittaa kielen ilmaisemista piirretyillä symboleilla, eli kuvilla. Kaikissa kulttuureissa on puhuttu kieli, mutta kirjoitusjärjestelmiä vain osalla.

       Kirjoituksen etuna tiedon säilyttäminen sen alkuperäisestä esitystapahtumasta riippumattomasti.

       Kirjoitustaidon myötä on tullut mahdolliseksi välittää tietoja sekä kaukaisiin maihin että tuleville sukupolville.

       Kirjoitusjärjestelmien kolme perustyyppiä ovat
      sanakirjoitus,
      tavukirjoitus
      äänne- eli aakkoskirjoitus.

       Nykyään suurin osa maailman kirjoitusjärjestelmistä perustuu aakkosiin.

       Sanakirjoitusta edustavat kiinan kirjoitusjärjestelmä ja japanin kanjit.
















       Kuvakirjoitus

       Kuvakirjoituksessa (piktogrammikirjoitus, piktografinen kirjoitus) kuva merkitsee sanaa.

       Egyptiläinen hieroglyfikirjoitus oli alkuaan ruukkuihin ja muualle piirrettyjä kuvia, joita alkoi ilmestyä viimeistään 3500 ekr. Varsinainen hieroglyfikirjoitus syntyi vuoteen 3100 ekr. mennessä. 

       Varhaisin kuvakirjoitus oli Mesopotamian Uruk- kirjoitus, joka lienee kehittynyt savisista laskurahoista, joita käytettiin ehkä kaupassa ja verotuksessakin (9000-8000 ekr).


       Samoihin aikoihin niitä alettiin sulkea savikuoreen, johon alettiin painaa laskurahoilla kuvioita. Lopulta pelkkä savikappale toimitti kirjanpidon virkaa. Noin 3200-3100 eaa. kuvakirjoitus alkoi levitä. Näin kuvakirjoituksen synty vuosiin liittyy kaukokaupan syntyyn.

       Mesopotamian kuvakirjoitus alkoi kehittyä muutaman sadan vuoden sisään nuolenpääkirjoitukseksi ehkä jo 3000 eaa. alkaen. Ennen kuvakirjoitusta maalattiin erilaisia kuvia muun muassa luolien seiniin.

       Nykyään käytetään kuvamerkkejä eli piktogrammeja muun muassa liikennemerkeissä. Logogrammi (logografi, ideogrammi, ideografi) on merkki, joka ilmaisee jonkin ajatuksen, esimerkiksi Kuun nousu.

       Isotype

       Itävaltalainen Otto Neurath kehitti kuvallisen viestinnän menetelmää,  jota myöhemmin nimettiin Isotypeksi, International System Of Typographic Picture Education.

       Isotypen sen perusteluna oli kansanvalistaminen kuvien avulla.

       Isotype edelsi uutta visuaalista kieltä ja toimi liikennemerkkien, käyttöliittymäikonien ja infografiikan esi-asteena


       Infografiikka: informaation visualisoimista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti